Rakenteet

Edellisen Makasiini Contemporary galleriassa vuonna 2019 esillä olleen Tila-nimisen näyttelyn yhteydessä kirjoitin, että nimenä olisi yhtä hyvin voinut olla Viiva. Samoin vaikuttaa käyneen nyt Rakenteet-näyttelyn kanssa. Viiva tuntuu läpäisevän jokaisen maalauksen eri tavoin tavoiteltavana eleenä.

Jollain erityisellä tavalla olen loputtoman kiinnostunut viivan, pinnan ja kappaleiden välisistä muutoksista ja eroista. Erityisen selvästi se tulee esiin tässä seitsemän maalauksen muodostamassa sarjassa. Lopulta kiinnostukseni kohdistuu myös siihen mihin maalaus loppuu, siihen rajaan, jonka jälkeen alkaa tyhjyys. Näin paradoksaalisella tavalla pääsen myös maalauksen alkuun. Tilanteeseen, jossa ei ole vielä mitään, mutta jokin on vasta hahmottumassa.